Rakennusautomaatio

Automaatio kiinteistössä, mitä se on?

 

Toimivaa talotekniikan automaatiojärjestelmää voidaan kutsua kansankielellä talotekniikan ”aivoiksi”. Nämä aivot ohjaavat, tarkkailevat ja säätävät väsymättömästi talotekniikan prosesseja ympäri vuorokauden, vuodesta toiseen. Tyypillisimpiä meille kaikille tuttuja talotekniikan järjestelmiä ovat lämmityksen, lämpimän käyttöveden, ilmastoinnin ja valaistuksen ohjaukset. Yleensä näiden järjestelmien toimintaan ei tarvitse kiinnitä juurikaan huomiota, mutta heti jos jokin edellä mainituista ei toimi, sen kyllä kuulee kaverilta tai huomaa itse.

 

Viimeisimpien vuosien aikana energiatehokkuus ja ennen kaikkea energiatehokkuuden lisääminen ovat olleet vahvasti esillä eri medioiden taloteknisissä julkaisuissa ja taloteknisten laitteiden myyntimiesten puheissa. Energiatehokkuuden kannalta katsottuna tärkeintä on laitteiden ja prosessien ”älykäs ja keskitetty” ohjaus, jota suoritetaan tyypillisesti automaatiojärjestelmällä. Hyvin useasti sorrutaan siihen, että energiatehokkuutta yritetään parantaa jollain pienellä prosessin osasella, jolloin perusasiat saattavat ”isossa kuvassa” valitettavasti jäädä epähuomioon.

 

Hyvin yleistä on, että esimerkiksi uusiin LED-valaisimiin investoidaan useita tuhansia euroja, mutta huomiota ei kiinnitetä siihen, että valot palavat turhaan jopa 30% käyttöajasta. Toinen hyvä esimerkki on se, että ilmavaihtokonetta käytetään päivisin täydellä teholla, vaikka 30%:n ohjausteho olisi riittävä. Pahimmillaan tilanne on se, että lämmitystä ja jäähdytystä ohjataan omilla ”termostaateilla” yhtä aikaa. Samalla kun lämmitys yrittää lämmittää huonetta 22 asteeseen, jäähdytys pyrkii viilentämään huoneen huonelämpötilaa 21 asteeseen. Tyypillisesti tällaisessa tilanteessa ongelma huomataan viimeistään vuoden päästä sähkö- ja energialaskujen kolminkertaistuttua.

 

Mikä tekee automaatiosta niin älykkään, että sitä voidaan kutsua ”aivoksi”? Automaatioon liitetään tyypillisesti antureita, jotka mittaavat aktiivisesti vallitsevaa olosuhdetta kiinteistössä. Tyypillisimpiä rakennusautomaatiolla mitattavia olosuhteita ovat huoneilman lämpötila ja huoneen hiilidioksidipitoisuus. Jos verrataan automaatiota ihmisen toimintaan, niin huonelämpötila-anturia voidaan verrata lämpötilan tuntoaistiin, ja hiilidioksidianturilla voidaan ”haistaa” tunkkainen ilma. Kuvittele eläväsi ilman näitä elintärkeitä aisteja. Siltikään kaikkia uusia kiinteistöjä ei varusteta edellä kuvatuilla älykkäillä automaatiojärjestelmillä.

 

Automaatioalan nopean kehityksen myötä tekniset järjestelmät pystyvät nykyjään huomioimaan jopa sääennusteet ja oppivat säätämään huonekohtaisten lämpötilamittausten perusteella tarkan lämmityksen tarpeen kiinteistössä säällä kuin säällä. Automaatiojärjestelmät ovat merkittävässä roolissa tulevien vuosien ilmastotalkoissa ja rakennusten energiatehokkuuden parantajina.