Jäähallien talotekniikalta vaaditaan paljon, sillä jääurheilun lisäksi niissä järjestetään paljon muitakin tapahtumia. Oli kyseessä Helsinki Horse Show, jääkiekko-ottelu tai konsertti, seuraavana päivänä rakennus voi olla aivan toisenlaisessa käytössä.
“Aiemmin ilmastointi ja lämmitys täytyi säätää käsin paikan päällä tapahtuman päätyttyä seuraavan tapahtuman tarpeisiin. Nyt asian voi hoitaa vaikka puhelimella etänä”, hallia hallinnoivan Helsingin Jääkenttäsäätiön kiinteistöhuoltopäällikkö Marko Tarkiainen sanoo.
Suomen toiseksi vanhin jäähalli on rakennettu vuonna 1966, mutta sille on edelleenkin paljon monenlaista käyttöä – varsinkin nyt, kun aiemmin Hartwall Arenana tunnettu Helsinki-halli seisoo käyttämättömänä.
“Suurin haaste on saada lämmin tila nopeasti viileämmäksi. Nyt olosuhteita voi seurata ja hallita etänä, eikä ilmastoinnin ja lämmityksen säätäminen pääse unohtumaan”, Tarkiainen kiittelee.
Kuva: Roopeank / Wikimedia Commons
Elvak saneerasi Helsingin jäähallin talotekniikan kesän ja syksyn 2024 aikana. Nykyaikainen talotekniikka luo paremmat mahdollisuudet hallin kaikenlaiseen käyttöön, on helpommin hallittavaa ja säästää myös energiaa.
“Projekti alkoi rakennusautomaatiokartoituksella, jonka perusteella tehtiin toimenpide-ehdotukset siitä, mitä saneerauksessa kannattaa uusia”, kertoo Elvakilla automaatiosuunnittelusta vastaava Saku Nissilä.
Hallin rakennusautomaatiosuunnitelmat olivat vuoden 1997 peruja ja järjestelmä oli hajautettu.
Kaikkein suurin haaste oli kuitenkin ilmanvaihdon toiminta, joka eroaa paljon tavanomaisista rakennuksista: Katsomossa ei saa olla liian kylmää, eikä jään pinnassa liian lämmintä.
Ikonisen jäähallin talotekniikan saneeraus meni niin hyvin, että Elvakille tuli toimeksianto myös myös projektiin, jossa Kivikon hiihtohalli Helsingissä muutetaan jääurheilukeskukseksi. Hiihtohallia hallinnoi Helsingin Liikuntahallit Oy.
“Nordiksella Elvakin pojat tiesivät mitä tekivät”, Tarkiainen sanoo.